3.1 Tunteet työssä ja johtamisessa

Kyky säädellä tunteita ja omaa vuorovaikutusta on keskeistä työpaikalla. Sarkasmi, iva ja pikkuv-tuilu.. voivat kiireen ja stressin keskellä luisua mukaan vuorovaikutukseen. Osa esihenkilön ammattitaitoa on pysyä ammatillisena, sillä sarkasmi ja iva eivät kuulu hyvän johtajan työkalupakkiin. Ivallisuuden taustalla on usein kyvyttömyys käsitellä ristiriitoja ja hallita omia tunteita, erityisesti stressitilanteessa.  

Jos toistuvasti vältämme tärkeiden asioiden avointa käsittelyä, esimerkiksi korjaavan palautteen antamista, voi se vaikuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa. Käymättä jäänyt vaikea keskustelu tuleekin mukaan ivallisuutena, nälvimisenä tai muutoin epärakentavasti. Tällöin tiimin luottamus voi rapautua ja negatiivisuus kasvaa. Siksi on tärkeää korjata tilanne. Ottaa asia puheeksi ja selvittää mitä toiminnan taustalla on. 

Tehokas toiminta työyhteisössä vaatii, että luotamme toisiimme.  Esihenkilöllä on luottamuksen syntymisessä aina keskeinen rooli. Esihenkilö käyttää työnantajan valtaa (direktio-oikeus) ja valta-asema aina vaikuttaa vuorovaikutussuhteessa. Siksi esihenkilöroolissa on erityisen tärkeää pohtia ja havainnoida sekä omia tunteita että niiden vaikutusta itseen ja muihin.  

Tunteet vaikuttavat aina tapaamme olla vuorovaikutuksessa eli esimerkiksi siihen, miten avaamme keskustelun, mitä äänensävymme ja kehomme viestivät. Tunnetila voi vaikuttaa myös siihen, miten kuuntelemme muita tai sivuutammeko muiden ajatukset. Kuulluksi tulemisen kokemus on jokaiselle hyvin tärkeä, erityisesti silloin kun keskustellaan esihenkilön kanssa. Konfliktitilanteessakin on tärkeä säilyttää ammatillisuus ja kunnioittava vuorovaikutus toista kohtaan. Voimakkaassakin tunnetilassa on aina mahdollista vaikuttaa siihen, miten toimimme. Oma valittu vuorovaikutustapa aina joko rakentaa tai rapauttaa luottamusta. 

Voit pohtia, 

• Minkä tunnelman ja mitä tunteita tuon mukanani, kun työarjessa astun tilaan?  

• Miten oma tunnetilani vaikuttaa muihin?  

• Pysähdynkö kuuntelemaan muita, vai kiirehdinkö puhumaan itse? 

• Rakennanko luottamusta vai epäluottamusta? 

• Olenko helposti lähestyttävä, vai ehkä vältelläänkö tai aristellaanko kohtaamistani? 

• Miten oma tapani toimia vaikuttaa luottamukseen? Uskallanko ottaa asioita puheeksi oikea-aikaisesti, ennen tilanteen kärjistymistä? 

Oman tunnetilan tiedostaminen on osa esihenkilön ammattitaitoa 

Esihenkilölläkin tunteet ovat aina mukana työssä, mutta ammattitaitoa on osata säädellä omia tunteita niin, että ammatillisuus ei katoa, vaan säilyy asialla ja kunnioittavana silloinkin, kun olemme stressaantuneita, joudumme viestimään ikävää asiaa tai antamaan korjaavaa palautetta. 

Jos tunnistamme oman tunnetilan, voimme kontrolloida sen vaikutusta omaan toimintaamme. Sen sijaan, jos oma kyky tunnistaa ja havainnoida tunteita on rajoittunut, on kontrollointi vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Siksi omien ja muiden tunteiden havainnointi ja tunnistaminen, on tärkeä esihenkilön työväline, joka mahdollistaa ammatillisen työtavan säilymisen voimakkaissakin tunnetiloissa. 

Työpaikalla olemme kaikki läsnä kokonaisina ihmisinä tunteinemme. Työtehtävämme edellyttää kuitenkin pysymistä ammatillisessa roolissa ja keskustelukulttuurissa. Ammatillisuus vaatii, että osaamme säädellä tunteitamme, erityisesti silloin kun olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa.  

Tunteet vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin ja työn sujumiseen. Kun työntekijä tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi, hän viihtyy paremmin ja tekee työnsä tehokkaammin. Ilo ja innostus edistävät työskentelyä, kun taas stressi ja pettymys voivat hankaloittaa sitä. Siksi on tärkeää tunnistaa tunteet ja puhua niistä avoimesti. 

Hyvä ilmapiiri syntyy kuuntelemisesta, selkeästä viestinnästä ja oikeudenmukaisuudesta. Kun työntekijät kokevat mielipiteidensä olevan arvokkaita, yhteistyö paranee ja koko tiimi menestyy paremmin. 

Miten voimme parantaa ilmapiiriä työpaikalla? Tässä muutama helppo keino: 

• Kuuntele tarkasti – näytä, että arvostat toisten ajatuksia. 

• Kerro selkeästi – varmista, että kaikki ymmärtävät, mitä pitää tehdä. 

• Huomaa toisten tunteet – jos joku on väsynyt tai huolissaan, kysy, miten voit auttaa. 

• Ole reilu kaikille – kohdellaan kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Harjoitus työpaikalle:  

Tee yksi tai useampi empatiakartta kuvaamaan erilaisia henkilöprofiileita omassa työyhteisössä. 

Empatiakartta (katso esimerkki alta) on visuaalinen työkalu, joka auttaa havainnollistamaan saatu tai havaittu tieto. Empatiakartta auttaa keskustelemaan työyhteisön tarpeista, tunteista, toiveista ja peloista, jotka liittyvät toiminnan tai palvelujen kehittämiseen.  

Empatiakartan avulla pureudutaan syvemmälle ihmisen kokemukseen ja tarpeisiin kartoittamalla tämän toimintaa eri näkökulmista: sanoja, tekoja, tunteita, ajatuksia ja havaintoja. Empaattinen lähestyminen työyhteisön jäseniin varmistaa erilaisten tarpeiden ja tunteiden huomioimisen muutostilanteissa. 

Empatiakartan osa-alueet: 

Mitä ajattelee ja tuntee?  

• Yritä ajatella kuten hän ajattelee. Mikä on hänelle tärkeintä? Mikä saa hänet liikuttumaan? Minkä takia hän voisi menettää yöunensa? Mitä unelmia ja haaveita hänellä on?  

Mitä sanoo ja tekee?  

• Yritä kuvitella miten hän käyttäytyy ja puhuu julkisella paikalla. Mikä on hänen asenteensa? Miten hän suhtautuu muihin? Onko hänen puheensa ja käytöksensä ristiriitaista?  

Mitä näkee?  

• Kuvaile mitä hän näkee ympärillään. Miltä hänen ympäristönsä näyttää? Ketä hän tapaa? Ketkä ovat hänen ystäviään? Minkälaisia palveluita hänelle tarjotaan? 

Mitä kuulee?  

• Kuvaile ketkä vaikuttavat hänen mielipiteisiinsä. Mitä vinkkejä tai neuvoja hänen ystävänsä antavat? Kuka muu vaikuttaa hänen päätöksiinsä? Mitkä mediat ovat osa hänen arkipäiväänsä?  

Kipupisteet?  

• Mistä syystä hän voisi turhautua? Mikä estää häntä? Mitä riskejä hän kaihtaa?  

Onnistumiset?  

• Mitä hän haluaa saavuttaa? Miten hän arvioi onnistumisia? Millä tavoin hän saavuttaa tavoitteensa? 

---