2.2 Itsensä johtaminen – perusta onnistumiselle

Laiminlyötkö keskeisten työvälineiden huoltoa? 

Jokainen auton omistaja tietää, että moottoriöljyjen vaihdon laiminlyönnillä on turha yrittää säästää. Jotta homma sujuu, työvälineet on huollettava. Samaa ajattelua olisi viisasta soveltaa myös oman mielen huoltamiseen, sillä yksikään bisnes ei vielä pyöri täysin ilman, että ihminen sitä aivotoimintansa avulla jotenkin ohjaa. Aivojen toimintakyvyn huoltoa kuitenkin laiminlyödään työpaikoilla jatkuvasti.  

Työarjen keskeiset haasteet ovat kiire ja stressi. Ne aiheuttavat kuormitusta ja johtavat autonomisen hermoston ylivireystilaan. Pitkittyneessä ylivireydessä meillä kaikilla tekeminen alkaa siten sakata monella tavoin ja päätöksenteon laatu laskee. Esimerkiksi oma ajattelu alkaa kapeutua, uni voi häiriintyä, tunteiden ja ärtymyksen hallinta vaikeutuu, eivätkä kognitiiviset taitomme ole enää maksimaalisesti käytössämme. 

Eli suomeksi sanoen: pitkittyneessä ylivireystilassa alamme muuttua vähän tyhmemmiksi kuin olemmekaan. Silti usein yritämme ratkaista tilannetta vain tekemällä enemmän ja enemmän. Se kuitenkin vain pahentaa tilannetta entisestään.  

Jotta ylivireystilasta päästäisiin eroon, on autonomista hermostoa rauhoitettava. On pysähdyttävä, levättävä tai tehtävä asioita, jotka auttavat meitä vireystilan laskemisessa.  

Yivireystila voi hetkellisesti lisätä toimintakapasiteettiamme ja siksi se on lyhytaikaisesti toimintakykyä parantavana hyvä asia.  Pitkittynyt kuormitus ja stressi ovat kuitenkin aina haitallisia: sillä silloin ylivireys ”jää päälle” ja jos ylivireydestä tulee jatkuva olotila, sen vaikutus muuttuu nopeasti vahingolliseksi. Vastuullisissa työtehtävissä muutos voi olla jopa vaarallinen, kun kyky tehdä hyviä päätöksiä laskee.  Teemaa on kuvattu tarkemmin alla olevassa kuvassa, jossa on eritelty ylivireystila, sietoikkuna sekä alivireystila.

Lue lisää vireystilasta ja sen johtamisesta täältä.

Kuva julkaistu alun perin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun julkaisussa, jonka löydät täältä.


Mitä itsensä johtaminen tarkoittaa käytännössä?

Itsensä johtaminen tarkoittaa oman ajan hallintaa ja keskittymistä olennaiseen. Se alkaa itsensä tuntemisesta – omien vahvuuksien, heikkouksien ja motivaation ymmärtämisestä. Kun tiedät, mikä motivoi sinua ja mikä vie energiaasi, pystyt tekemään parempia valintoja.  

Hyvinvointi on jaksamisen perusta: riittävä uni, hyvä ravinto ja liikunta tukevat työtehoa. Merkityksellinen ja sopivasti haastava työ motivoi enemmän. Työn merkitystä voi löytää monesta asiasta: oppiminen, muiden auttaminen tai työyhteisön tuki voivat tuoda iloa. Jos työ ei tunnu mieluisalta, kannattaa miettiä, mikä tekee sen tärkeäksi. Avun pyytäminen, rentoutuminen ja selkeät tavoitteet helpottavat työn sujumista.

Kehitä itsetuntemustasi. Tutustu nyt alla olevaan kuvaan ja sen apukysymyksiin ja pohdi esille nostettuja asioita.


Miten omaan vireystilaan voi vaikuttaa ja samalla tehostaa omaa arjen hallintaa? 

Erilaisten tekniikoiden avulla palautumista ja ylivireystilan laskua voidaan auttaa.  Tällaista vaikuttamista omaan kehoon sekä mieleen voi kutsua oman autonomisen hermoston ja aivojen biohakkeroinniksi.  

Esimerkiksi kuunneltavat mindfulness -harjoitukset ovat tutkitusti tehokas keino auttaa omaa elimistöä pääsemään eroon haitallisesta ylivireydestä. Voit kokeilla esimerkiksi Ankkurointiharjoitusta, joka kestää alle viisi minuuttia. Kannattaa huomata, että jos harjoituksen kuunteluun keskittyminen tuntuu vaikealta, se kertoo ylivireydestä. Silloin tarvitset juuri tämän tyyppistä harjoitusta. Jos ajatus harhailee kuunteluun aikana, palaa vain takaisin kuunteluun. Harjoituksen vaikutus alkaa yleensä tuntua selkeämmin kolmen toiston jälkeen, esimerkiksi toistat harjoituksen päivittäin, esim. työpäivän keskellä.  

Harjoituksen löydät täältä.

Toinen hyvä keino autonomisen hermoston rauhoittamiseen on konkreettinen käsillä tekeminen, kuten esimerkiksi ns. Bullet Journaling -tekniikka työn ja arjen suunnittelun osana. Tätä tekniikkaa kutsutaan bujoiluksi. Bujoilu on siis arjen suunnittelutekniikka, joka sisältää paljon konkreettista käsillä tekemistä. 

Metodi keskittyy nopeaan muistiinpanojen tekemiseen ja asioiden listaamiseen. Bujo voi sisältää osioita päivittäisten tehtävien kirjaamiseen, kuukausi- tai viikkokalenterin pitämiseen, sekä muistiinpanojen, kuten viikon ruokalistan, tekemiseen. Olennaista on niiden tekeminen hitaasti, hyödyntäen käsin kirjoittamista ja piirtämistä. Työkalujen käyttämisessä on hyvä soveltaa ehkä lapselliseltakin tuntuvia tekniikoita kuten värittäminen, tarrat tai piirtäminen. Juuri niiden avulla voit samalla ”biohakkeroida” omia aivojasi ja autonomista hermostoasi optimaaliseen olotilaan.  

Lisämateriaalia oppimisen tueksi -osiosta sivun lopusta löydät välineitä ja tekniikoita arjen hallintaan ja tekemisen monitorointiin.  Se mikä vaikuttaa ”askartelulta” …onkin tehokas suunnittelun työkalu – joka tukee myös vireystilan säätelyä. Ja suunnittelutyökalujen avulla arjen hallinta helpottuu ja alat voida paremmin! 

Yhteenveto:  

  • Itsensä johtaminen on ajan hallintaa ja keskittymistä tärkeisiin asioihin.  
  • Se alkaa itsetuntemuksesta ja hyvinvoinnista. Tiedä vahvuutesi ja tarpeesi, syö hyvin, nuku ja liiku.  
  • Löydä työn merkitys, pyydä apua ja rentoudu.  
  • Aseta tavoitteita ja kehitä itseäsi. 

Kuukauden fiilismittari – työhyvinvoinnin monitoroinnin väline (tiedosto)

Välineitä kehittämisen tueksi (mm. viikko- ja kuukausipohjat) (sivusto)

Voit kokeilla myös persoonallisuustestiä ja miettiä, millainen olet. Kun tunnet itsesi paremmin, osaat hallita aikasi ja työympäristösi, ja voit keskittyä siihen, mikä vie sinua eteenpäin.  Testejä löydät esimerkiksi alla olevien linkkien kautta: