1.1 Keskusteleva johtaminen ja turvallisuus tiimin menestystekijänä

Työhyvinvointi ja keskusteleva johtaminen

Työhyvinvointi on keskeinen tekijä työelämän tuottavuudessa ja pitkäkestoisessa menestyksessä. Hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut, energinen ja kykenee tuottamaan parempia tuloksia. Kun työssä voi hyvin, on myös helpompi kohdata haasteita ja kääntää ne oppimiskokemuksiksi. Hyvinvointia tukevassa ympäristössä syntyy innovatiivisia ideoita, yhteistyö sujuu ja työn kuormittavuus tuntuu kevyemmältä. Työhyvinvointi ei rajoitu vain työpaikan olosuhteisiin, vaan siihen vaikuttavat myös työntekijän omat elämäntavat ja tasapaino työn ja henkilökohtaisen elämän välillä.

Työhyvinvointi on laaja käsite, johon kuuluu niin työn sisällölliset kuin sosiaaliset aspektit. Työpaikan olosuhteet, työkulttuuri ja työkaverit luovat pohjan sille, miten työntekijä kokee työpaikkansa ja millaisessa ympäristössä hän työskentelee. Onnistunut työhyvinvointiohjelma huomioi niin fyysiset työolosuhteet kuin työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin tukemisen. Tähän liittyy myös se, kuinka työntekijöiden osaamista tuetaan ja kehitetään.

Hyvä johtaminen on olennainen osa työhyvinvointia. Se ei tarkoita vain tavoitteiden asettamista ja valvontaa, vaan ennen kaikkea esihenkilön kykyä kuunnella, arvostaa ja huomioida työntekijöidensä mielipiteitä. Avoin keskustelu ja vuorovaikutus luovat pohjan sille, että työntekijät kokevat itsensä osaksi yhteisöä ja sitoutuvat työpaikan yhteisiin tavoitteisiin. Kun työntekijät pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä ja työpaikan kehittämiseen, heidän motivaationsa ja hyvinvointinsa lisääntyvät. Tässä esihenkilö toimii mahdollistajana, joka luo ilmapiirin, jossa kaikki tuntevat, että heidän mielipiteensä ovat tärkeitä.

Kuva: Avoin keskustelu ja vuorovaikutus auttavat työntekijöitä tuntemaan itsensä osaksi yhteisöä ja sitoutumaan tavoitteisiin. Amy Hirshi/Unsplash.

Avoin keskustelu lisää työpaikan turvallisuutta henkisesti ja fyysisesti

Henkinen turvallisuus on tärkeä osa työhyvinvointia, ja sen perusta on luottamus. Kun esihenkilö kuuntelee työntekijöitä, arvostaa heidän näkemyksiään ja tukee avointa keskustelua, syntyy työpaikalle ilmapiiri, jossa työntekijät voivat olla avoimia huolista ja ehdotuksista ilman pelkoa arvostelusta. Tämä luottamus vähentää työpaineita, parantaa yhteistyötä ja lisää työtyytyväisyyttä. Henkinen turvallisuus edistää myös yhteisöllisyyttä ja auttaa työntekijöitä pysymään sitoutuneina työhönsä.

Fyysinen turvallisuus puolestaan varmistetaan, kun työntekijöillä on mahdollisuus tuoda esiin mahdolliset vaaratilanteet ja huolenaiheet työympäristössään. Avoin keskustelu ja nopea reagointi vähentävät onnettomuuksia ja auttavat parantamaan työpaikan turvallisuutta. Esihenkilön tehtävä on olla valmis kuuntelemaan ja toimimaan tarvittaessa, jotta työntekijät voivat tehdä työtään turvallisesti ja luottavaisin mielin. Tämä tarkoittaa paitsi fyysisten riskien minimointia myös psyykkisten kuormitustekijöiden tunnistamista ja ennaltaehkäisyä.

Lähteet: Juuti, P. & Vuorela, A. (2015) Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus.