Digitalisaatiosta työhyvinvointia ja tuottavuutta logistiikkaan – vai hyvinvointia ja tuottavuutta logistiikkaan digitalisaatiosta huolimatta?
10.9.2025 Heikki Lahtinen / LIMOWA
Reilu 10v sitten toteuttamamme selvitys ”tuottavuutta ja työhyvinvointia logistiikkakeskuksiin” herätti runsaasti kiinnostusta alan toimijoiden keskuudessa (WelLog -hanke, LIMOWA & LAMK). Sen sisältämässä kyselytutkimuksessa (n=106) selvitettiin yleisiin viitekehyksiin perustuen johtamiskäytäntöjen vaikutusta yksilön ja tiimin hyvinvointiin sekä niiden vaikutusta suorituskykyyn logistiikkafunktioita toteuttavissa organisaatiossa kaupasta ja teollisuudesta aina logistiikkapalveluyrityksiin asti. Käyttämämme mittausasetelmat mahdollistivat tuolloin myös alustavia karkean tason vertailuja muiden toimialojen vastaaviin tilanteisiin. Karkeasti ottaen voidaan olettaa, että logistiikassa on elementtejä, jotka poikkeavat muiden alojen keskiarvoista tai jakaumista, mutta toisaalta yleiset periaatteet johtamiskäytäntöjen vaikutuksista työhyvinvointiin ja tuottavuuteen ovat ainakin korrelaatioiden tasolla selvästi havaittavissa (Lahtinen 2015), vaikkakaan kattavaa polku- tai rakenneyhtälömallia ei tuolloisesta aineistosta tuotettukaan. Mittausmallit olivat kuitenkin vastaavia kuin yleisesti kotimaassa käytetyissä muissa selvityksissä (ks. Aura 2014; Manka 2014).
Tuolloin ei myöskään kyetty kvantifioimaan, kuinka suuria tuotos- tai kannattavuuseroja työhyvinvoinnin kehittämisellä voitaisiin saada aikaan. Tähän on sittemmin kehitetty Lapin yliopiston toimesta nk QWL-malli (ks esim. Kesti 2024), joka määrittelee työhyvinvoinnin parantamisen tulosvaikutukset organisaatiolle. Tätä sovelletaan myös käynnistyneissä OSATTU- ja LogDigiS -hankkeissa (ks. Laurea, LAB, Xamk ja LIMOWA ja/tai LAB & Tieke 2025), mutta palataan siihen vielä uudestaan myöhemmin.
Logistiikka voidaan nähdä myös tilaus-toimitusprosessin keskeisenä näkyvän osana, joka on tavara-, tieto- ja rahavirtojen hallintaa. Tänä päivänä se on yhä enemmän digitalisoituvaa datan hallintaa, ja kysymyksenä onkin, kuinka digitalisoinnin avulla luodaan työhyvinvointia ja tuottavuutta tai kuinka hyvinvointi ja tuottavuus turvataan digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Tilastot ja luokittelut – taustaa keskusteluun
LIMOWA:n logistiikkatarkasteluissa on mukana usein varsinaisten logistiikkapalveluyritysten (esim. kuljetus, huolinta, jne) lisäksi logistiikkafunktiot kaupasta, teollisuudesta, rakentamisesta, terveydenhuollosta jne. Tästä syystä puhdas tarkastelu esim. Tilastokeskuksen, Eurostatin ja vastaavien viranomaisten ”kuljetus- ja varastointitoimialan” perusteella ei ole aina yksinkertaista ja/tai vertailukelpoista. Tässä yhteydessä ”logistiikka” käsittää meillä siis enemmän kuin ”kuljetus ja varastointi” -toimialat, mutta
toisaalta niitäkin pidetään vertailuissa mukana. Siltä osin, kun kyse on joko/tai/ja kuljetus/varastointi, käytämme niitä omina luokitteluinaan. ”Logistiikka” taas pitää sisällään logistiikkatoimintoja esim. teollisuudessa ja kaupassa. Toisaalta varsinkin suurimpien kauppaketjujen logistiikkafunktiot ovat usein joko omia yhtiöitään (Inex, Keslog, Broman Logistics jne) tai ainakin selkeästi omia yksiköitään esim. keskusvarastot.
Tässä verrattaan erityisesti yhdysvaltalaiseen työvoima-aineistoon, kun sitä saa yksityiskohtaisemmalla tasolla, ja sen voi kuitenkin jossain määrin ajatella vastaavaan eurooppalaista ”länsimaista” markkinaa. Logistiikkasektoriin on tässä laskettu vajaa 7 milj.työntekijää (alla vas. taulukko, oikea sarake), ja se on kasvanut tukkukaupan kanssa yhtä suureksi, kun vähittäiskauppa (vasen skaala) on pysynyt vakiona ja rakentamisen työvoima on laskenut (myös vasen skaala). Logistiikkafunktioissa työskentelevien määrä on kasvanut suhteellisesti eniten (ks. alla oikealla) kaikkiin muihin toimialoihin verrattuna, ja sen oletetaan olevan edelleen yksi nopeimmin kasvavista aloista, vaikka samanaikaisesti tuottavuutta ja tehokkuutta haetaankin automatisaatiosta ja robotisaatiosta (ks. esim. Lahtinen 2024b).
Kuvio 1 & 2. Työvoima USA:ssa päätoimialoittain sekä sen niiden suhteellinen muutos 2000-luvulla (lähde BLS -data; ladattu maaliskuussa 2025).
Jos katsotaan tuohon ”logistiikkasektoriin” sisälle, tässä on vielä eritelty perinteiset kuljetuspalvelut (eri kuljetusmuodoissa) muista palveluista, kuriiripalveluista ja varastoinnista. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että logistiikkasektorin työvoiman kasvu tulee nimenomaan näistä pikatoimituksista, käsittelyistä ja/tai muista palveluista: niissä työskentelevien yhteismäärä on ylittänyt jo reilusti perinteisen kuljetussektorin työvoimamäärän.
Kuvio 3 & 4. Logistiikkasektorin työvoiman määrä USA:ssa eri pääsektoreilla ja sen suhteellinen kehitys eri palveluissa 2000-luvulla (data BLS, ladattu maaliskuussa 2025).
Tilaston taustalla lienee useampikin ilmiö: teollisuus- ja muut perinteisemmät toimialat ovat ulkoistaneet logistiikkatehtäviään niihin erikoistuneille yhtiöille. Suurempi murros lienee toimintamalleissa yksilöllistäminen ja räätälöinti, JIT/one-piece-flow, verkkokauppa ja sen paluulogistiikka jne., joissa yhä laajenevia valikoimia ja heterogeenisempiä tuotteita käsitellään pienemmissä erissä yhä nopeammin. Käsittelyn tarve on siis kasvanut merkittävästi, ja tämän trendin ennustetaan monin paikoin jatkuvan – digitalisaatiosta, automatisaatiosta ja robotisaatiosta huolimatta. Kaikilla aloilla henkilöstöstä huolehtiminen on tärkeää, mutta täällä tarvitaan myös erityistoimia, että työvoima saadaan riittämään, kun haluttavuus ei ole paras mahdollinen. Tuottavuutta voidaan saada aikaiseksi uusilla toimintamalleilla tai teknologisilla apuvälineillä, mutta tässä voi olla kyse myös useampaan suuntaan olevista vaikutussuhteista: nouseeko tuottavuus myös työhyvinvointia kehittämällä ja pysyvyyttä lisäämällä – tai miten työhyvinvointi ja pysyvyys turvataan, kun uusia teknologioita otetaan käyttöön muuttuvassa toimintaympäristössä?
Miten Suomi voi? -selvityksissä on tunnistettu mm. että työhyvinvointi on tutkimusten mukaan palvelualoilla tiedostettu ongelma, ja sen sisällä logistiikka-alalla erityisen heikkoa. Raskas työ on yksi heikkoa työhyvinvointia selittävä tekijä, mutta sitä selittävät myös psykososiaalinen kuormitus, oman työn hallinnan puute ja heikko johtaminen. Työuupumusoireilussa kuljetus- ja varastoala on jaetulla 1. sijalla (63% vastaajista vs 55% kaikilla aloilla), ja tylsistyminen on kaikista aloista yleisintä logistiikassa (54% vs 41% kaikki alat) (TTL:n 2022 ”miten voit” -kyselyaineistot, Mäkiniemi & Hakanen 2022). Kuljetus- ja varastotoimintojen työn tuottavuus ei myöskään ole kehittynyt Suomessa (ks. Tilastokeskus, Eurostat, 2024) pitkään aikaan. Logistiikkatoiminnoilla on suuri kerrannaisvaikutus muiden toimialojen toimivuuteen, ja rakennemuutosten myötä sektorin merkitys työvoimasta tullee olemaan nykyistä suurempi.
Digitalisaatio ja muut keskeiset trendit logistiikassa
Tästä aihepiiristä itsessään on runsaasti omia erillisiä katsauksiaan, joten tässä ei mennä erityisen syvälle niihin. Todetaan kuitenkin, että digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio ovat vastauksia tuottavuuden kehittämistarpeisiin, joita syntyy laajojen valikoimien, ohuiden tavaravirtojen, lisäarvopalveluiden, paluulogistiikan jne. lisääntyessä, ja samanaikaisesti useat näistä trendeistä ovat sellaisia, että ne ovat itse asiassa vastakkaisia tyypillisille automatisointitilanteille, joissa käsitellään vakiotuotteita suuria määriä. Siksi logistiikkajärjestelmissä tunnistetaan automatisaation rinnalla tarve yhä autonomisimmille järjestelmille esimerkiksi ”logistiikka 5.0:n”muodossa (ks. Lahtinen ym. 2025). Siinä jopa eri valmistajien laitteet kykenevät sujuvaan yhteistyöhön keskenään ja prosessissa mukana olevien ihmisten kanssa. Tekoäly on laajasti tullut tähän kenttään, mutta se on käsitteenä liian laaja; tärkeämpää onkin tunnistaa erilaiset tekoälyn muodot ja käyttökohteet logistiikkaprosesseissa.
Digitalisaatio voidaan nähdä fyysisen prosessin muuttamista digitaaliseen muotoon esimerkiksi tilaus toimitusprosessissa olevana sanomana tai tunnisteen/sensorin tuottamana datana. Tämä voi jatkua pidemmälle aina nk. digitaaliseen kaksoseen tai muihin virtuaalimalleihin saakka, joita voidaan edelleen tehostaa tekoälyn avulla. Toisessa artikkelissa (Lahtinen ym. 2024) vastikään kuvasimmekin tällaisten hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä.
Konecranesin veturihanke nk. Zero4 -ohjelma pyrkii saavuttamaan ”nollavirheet, -viiveet ja -päästöt”, ja sitä kautta luomaan tuottavuutta ja kautta luomaan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tutkimusohjelmaa on jaettu 7 erilaiseen osaan alla olevan kaavion mukaisesti. Siitä voi päätellä useita käsillä olevia trendejä ”datataloudesta”, ”tietojärjestelmien integraatioon ja datan hyödyntämiseen” sekä ”materiaalinkäsittely- ja muihin teknologioihin” asti. Siinäkin oleellista on ihminen keskiössä ja hyötyjen syntyminen lopulta liiketoiminta(malleihin)an.
Kuvio 5. Konecranes Zero4 -hankkeen keskeiset elementit (Haag 2024).
Työhyvinvointi ja tuottavuus – haluamme pärjätä jatkossakin
Työhyvinvointi ja tuottavuus ovat molemmat itsessään välttämättömiä. Niiden kehittäminen on kuitenkin perusteltua yhdessä, kun riippuvuussuhteita voi olla useampaan suuntaan varsinkin, kun otetaan huomioon muu logistiikkasektorissa tapahtuva kehitys erityisesti toimintamallien murroksesta ja kehittyvien teknologioiden käyttöönoton yleistymisestä.
Menestyvä yritys näkee henkilöstönsä merkittävänä voimavarana. Parempi työelämä -hankkeissa, joihin myös OSATTU ja LogDigiS -kuuluvat omina logistiikkaan painottuvina ESR+ -projekteinaan, taustalla on QWL viitekehys, jossa työhyvinvoinnin paraneminen voidaan kvantifioida myös tulosten paranemisena. Meillä on myös lukuisia muita tuloksia, jotka osoittavat suunnan paremmista johtamiskäytännöistä hyvinvointiin ja sitä kautta tuloksiin. Ja vaikka teknologiat ovatkin tärkeitä, ne eivät kaikissa selvityksissä itsessään ratkaise tuottavuus- ja kilpailukykyhaasteita, vaan niiden käyttöönotto on syytä tapahtua henkilöstön kehittämistarpeet huomioiden.
LÄHTEET
Aura, O., Ahonen, G., Hussi, T.& Ilmarinen, J. (2014) Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014. Työterveyslaitoksen julkaisu.
BLS (2025) Yhdysvaltalainen työvoimadatapalvelu. Ladattu maaliskuussa 2025.
Eurostat (2024) Euroopan Unionin tilastot. Ladattu maaliskuussa 2025.
Haag, M. (2024) Esitys ALICE Clusters -kokouksessa 16.5.2024 Hyvinkäällä.
Kesti, M. (2024) Seminaariesitys,.
Lahtinen, H. (2015) Työhyvinvointi logistiikkakeskuksissa. LIMOWA ry:n julkaisu. WelLog-hanke (yhdessä LAMKin kanssa Tuominen, U jne).
Lahtinen, H., Ruohomaa, H., Sivonen, R. & Torkkel, J-M. (2024) Benchmarkingselvitys – Havaintoja kansainvälisiltä messuilta ja kirjallisuudesta VIVA Virtuaalinen Varasto osaamisen kasvattamisessa.
Lahtinen, H. (2024b) Sisälogistiikan keskeisiä kehityslinjoja. Seminaariesitys Logisnext Järvenpää 13.11.2024.
Manka, M-L. (2014) Työyhteisön työhyvinvoinnin tikkataulu. Tampereen yliopisto, Synergos. Markkinointimateriaali.
Mäkiniemi & Hakanen, J. (2022) Miten Suomi voi? -tutkimus. Työterveyslaitos.
Tilastokeskus (2024) Data ladattu maaliskuussa 2025.